...Ei siis sentään ihan.:)

Olen nyt ollut reilun kuukauden nykyisessä työssäni, ja pikkuhiljaa hommaan alkaa taas päästä paremmin jyvälle... Ainakin toivottavasti jälkikin kelpaa. Tällä viikolla töitä on ollut ma ja ti, huomenna vielä duuniin ja sitten torstaiksi ja perjantaiksi Jyväskylään...

Pelkän työn perushahmottamisen lisäksi alussa kestää aina aikansa, ennen kuin kunnolla sisäistää olevansa uudessa paikassa, sopeutuu omalle työpisteelleen jne. Olen huomannut, että suunnilleen toinen tai kolmas työviikko menee yleensä ainakin vielä pienessä henkisessä kohmelotilassa...

Mutta nyt yli kuukausi on jo takana, vaikkakin osa-aikaisesti, joten eiköhän tämä tässä lähde sujumaan. Alku on ainakin ollut ihanan tasatahtista tai pehmeää kevääseen verrattuna, jolloin tositoimiin ja tiukkoihin deadlineihin päätyi orientoitumaan nopeammin.

(Pätkätöissä kaikkein hupaisinta on oikeastaan toisen tai kolmannen kuukauden kauhu siitä, ettei "vieläkään" ole töissään rutinoitunut konkari... Samalla tietysti ajattelee jotain paralleelitodellisuutta, jossa työsuhde kestäisi vaikka kaksi vuotta, ja ehkä vielä kolmen tai viiden kuukauden jälkeenkin olisi "uusi työntekijä", mutta sellainen vaikuttaa suht kaukaiselta tai absurdilta.)

Tässä syksyssä tuttua ja siis leppoisaa:
- Osa-aikainen asuminen Helsingissä, sama asunto
- Tutut opiskelut eli sosiologian jatkaminen
- Opiskelun ja työnteon yhteensovittaminen

Suurin osa onkin oikeastaan tuttua.:yes:

Nyt nukkumaan, että jaksaa taas herätä aamulla... :yawn: :wave: